JuhaniLunden

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta

Suomen tulevan eduskunnan kausi alkaa merkittävillä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvillä asioilla. Europarlamentin vaalit toukokuun lopussa ja uuden komission valinta ja Suomen EU -puheenjohtajuuskausi heinäkuun alusta alkaen nostavat näiden aiheiden osaamisen tärkeään asemaan. Myös Brexit näytelmää saamme kaikkine vaikutuksineen seurata kenties kuinka pitkään.

EU

EU:n syventyminen liittovaltioksi ja puolustusliitoksi jakaa kansaa kaikissa EU:n jäsenmaissa. EU:n on ensin saatava kansalaisten luottamus, muuten liittovaltiokehitys kohtaa voimakasta vastustusta monella suunnalla. Turhan byrokratian purkaminen ja EU:n päätösten hajauttaminen jäsenmaiden itsensä tehtäviksi ovat askeleita oikeaan suuntaan. Koska edestä johtaminen on aina tehokkainta, hyvä tapa aloittaa ja osoittaa uudistumisen merkkejä olisi luopua europarlamentin järjenvastaisesta ja kalliista kahden istuntopaikan, Brysselin ja Strassbourgin, välillä muuttamisesta. EU:n on myös oikean valtion tavoin saatava rajojensa valvonta kuntoon. Afrikan väestönkasvu on kestämätön aikapommi, johon pitää jo etukäteen varautua vahvasti.

Nato

Puolustusyhteistyötä Naton kanssa tulee kehittää ja syventää. Naton ulkopuolella meillä on Nato optio, yksi pelimerkki taskussa. Natoon liittyminen muuttaa välittömästi Venäjän suhtautumista Suomeen. Tällä hetkellä olemme Venäjän silmissä liittoutumaton, Nato yhteistyöstä huolimatta. Näyttää siltä, että Nato -yhteistyötä voidaan syventää huomattavasti Venäjän siihen puuttumatta, niin kauan kun emme liity täysjäseneksi. Suhteiden syventämiselle ei ole Venäjän asettamaa ylärajaa. Venäjän aggressioiden välttämiseksi ja hyvien suhteiden ylläpitämiseksi, tämä nykyinen optio -tilanne on meille paras ratkaisu. Ainoastaan siinä tapauksessa, että Ruotsi liittyy Natoon, on meidän hyvä olla mukana ja tehdä sama ratkaisu. Historian valossa en kuitenkaan usko, että Ruotsi hakee jäsenyyttä Natossa. Ruotsin kanssa yhdessä olemme uskottavaa puolustusta harjoittava ja länsiliittouman kannalta merkityksellinen kokonaisuus, jota on kriisin sattuessa sovittujen turvatakuiden nojalla puolustettava, vaikka olisimme Naton ulkopuolellakin. Sotilaallisen harjoittelun ja yhteensopivuuden vuoksi asehankintoja on syytä tehdä yhteistyössä ainakin Ruotsin kanssa.

Venäjä 

Venäjän lähivuosien kehitys voi olla hyvin arvaamatonta. Meidän on syytä parantaa kriisivalmiuttamme monin eri tavoin. Edessä voi olla pakolaiskriisi tai jonkinlainen lähialueella eskaloituva Krimin valtauksen tyyppinen kriisi, jossa Venäjä näkee kansalaistensa jossain naapurimaassaan olevan syystä tai toisesta uhattuna ja siihen nojautuen Venäjä näkee oikeutetuksi tehdä jokin uudenaikaisen sodankäynnin manööverin. Tällaiseen hybridisodankäyntiin kuuluu tunnuksettomia sotilaita, kyberhyökkäyksiä ja disinformaation levittämistä. Näiden tilanteisiin on uskallettava puuttua nopeasti. Tässä on Naton heikko kohta, mikä nähtiin Krimillä. Tekosyy tilanteen eskaloitumiseen voisi olla Kaliningradiin, Viron venäläisiin ja Pietarin läheisyyteen liittyvä. Myös Valko-Venäjän suuntautuminen länteen voitaisiin Venäjällä kokea uhkana, johon pitää puuttua joko sotilaallisesti tai jotenkin voimapoliittisia suhteita Venäjän eduksi muuttaen. Valko-Venäjän yhdessä Kiinan kanssa valmistamat ja maan itäosiin sijoitetut Polonez -ohjusjärjestelmät voisivat olla tällainen tekosyy.

Yhdysvallat

USA:n ja EU:n suhteet ovat kärsineet kovia. Trump on tietoisesti reivannut Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa pois Euroopan parhaan kaverin roolista. Hän on mm. viestittänyt, että USA:lla on Natossa liian suuri maksuosuus ja että EU -liittolaisten puolustusbudjetit ovat riittämättömiä. Nämä lausunnot saivat uutta vauhtia ajatuksiin EU:n omasta puolustuksesta. Yhdysvaltojen rooli maailmanpolitiikassa tulee pienenemään Kiinan nousun takia. Suomen hyvät suorat suhteet USA:han ovat riippumattomia nykyisen presidentin tempoilevasta johtamistavasta. Trumpin mahdollinen jatkokausi ja Venäjä -kytkökset tekevät USA:n tilanteesta vaikeasti ennustettavan, suurimpina uhkina ovat kauppasodan laajeneminen ja sen tuomat poliittiset jännitteet. Trumpin kaavailemat eurooppalaisten autojen tuontitullit olisivat kova kolaus erityisesti Saksan taloudelle.

Kiina

Kiina on maailmaa valloittava diktatuuri, ja se tekee sen rahalla. Me emme saa ummistaa silmiämme, emme Suomessa emmekä EU:n jäsenenä, Kiinan ihmisoikeusrikkomuksilta. On ensiarvoisen tärkeää, että säilytämme kansalaisten luottamuksen länsimaiseen edustukselliseen demokratiaan, jonka kulmakivinä ovat ihmisoikeudet, sananvapaus ja riippumaton oikeuslaitos. Kansan luottamus politiikkaan ja poliitikkoihin on ennätysalhaalla. Tämä luottamus on entistä vähäisempää, jos annamme Kiinan jakaa maailman valloitusta omilla säännöillään. Meidän on uskallettava puolustaa länsimaista demokratiaa, vaikka se tarkoittaisi taloudellisia uhrauksia. Muuten olemme matkalla kohti diktatuuria tai harvainvaltaa myös Euroopassa. Helsinki-Tallinna tunnelin kaatuessa kannattamattomana kiinalaisrahoittajan syliin on reaalinen mahdollisuus, jolloin diktatuurin tuomitsemisesta tulee taas pykälää vaikeampaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JuhaniLunden kuva
Juhani Lundén

Tarkoitin Nato-optiolla olemassa olevaa tilannetta. En mitään lupausta liittymisen mahdollisuudesta, jota ei ole, vaan sitä, että vallitsevassa tilanteessa Venäjä ei suhtaudu Suomen rajaan Naton rajana. Ja Nato näkee tilanteen yhtä lailla helpompana, vähemmän riskialttiina, kuin sen että Suomi olisi jäsen.

Mikään ei ole varmaa, jos tilanne kiristyy, tai sota syttyy, Natossa tai sen ulkopuolella. Kaikki on sallittua sodassa, ja rakkaudessa. Jäsenyys on sekin vain paperi.

Toimituksen poiminnat