JuhaniLunden

Yhteiskunnan kahtiajako

Huono-osaisuus on Suomessa varsin usein periytyvää. Lapsuuden elinolosuhteet ja vanhempien haavoittuva asema ovat tärkeimpiä huono-osaisuuden ennusmerkkejä.

Korjaavista toimenpiteistä ollaan laajalti samaa mieltä. Asioihin pitäisi puuttua varhain, mutta tässä nyky-yhteiskunta on koittanut säästää. Resursseja suunnataan väärin. Hoidetaan sairautta, kun pitäisi estää sairauden puhkeaminen.  Lapsen pitää voida leikkiä ikäistensä kanssa vanhempien ongelmista huolimatta ja jokaisella lapsella pitäisi olla ainakin yksi turvallinen vanhempi ja kaveri.  Oppilaat, opettajat ja vanhemmat on saatava enemmän yhteen, tekemään yhdessä asioita. Maksuton toisen asteen koulutus olisi omiaan vähentämään syrjäytymistä. Mielenterveys palveluihin on satsattava enemmän ja palvelua pitäisi voida tarjota vähemmän leimaavasti. Rahat edellä mainittuihin ehkäiseviin toimiin tulevat ajallaan korkojen kanssa takaisin.

Sosiaali- Ja terveyspolitiikan professori Juho Saari ehdotti (HSViikko) uudistusta, jossa kaikki sosiaalituet olisivat euromääräisesti samansuuruisia. Avun tarvitsijan ei tarvitsisi miettiä, millä perusteella hän apua hakee. Hakijan juoksutus luukulta toiselle loppuisi. Monesti suurimmissa vaikeuksissa ovat moniongelmaiset ihmiset tai ihmiset, joiden lähipiirissä on vaikeuksia.  KELA määrittäisi sen, maksetaanko tuki työttömyyden, työkyvyttömyyden, liian pienten tulojen, sairauden tai muun syyn perusteella. Lisäksi tuen myöntäjälle tulisi velvoite avunsaajan tilanteen seurantaan, ts. tulosvastuu -ajattelun tapaan ihmistä ei vain rahojen kanssa sysätä toimistosta pihalle, vaan ihmisen tilannetta seurataan kokonaisuutena.

Kannatan ajatusta siitä, että maahanmuuttajien avustukset ovat kantaväestöä pienempiä.

Suomalaisten velkaantuminen on eurooppalaista keskitasoa, mutta ylivelkaantuneiden määrä kasvaa. Velka jakaantuu epätasaisesti ja erityisen huolestuttavaa on maksuhäiriömerkintöjen huomattava lisääntyminen nousukauden aikana. Korkokannan noustessa ongelmat voivat eskaloitua nopeasti.  Pikavippi -yhtiöiden mainonta pitäisi välittömästi kieltää lailla kokonaan. Olen myös valmis pikavippiyhtiöiden muuhunkin toiminnan rajoittamiseen. Suomessa toimivilta yrityksiltä on voitava vaatia yhteiskuntavastuuta ja verojen maksua Suomeen.  Veikkauksen pelien mainostaminen ja rahapeliautomaattien sijoittelu kauppojen auloihin on kyseenalaista toimintaa valtionyhtiöltä.

Mistä rahat?

Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä väestön tulo- ja varallisuuserot olivat kasvaneet hyvin suuriksi. Kehitys purkaantui vallankumouksina niin Venäjällä kuin Saksassa.  Maailmansodat ja niiden myötä käyttöön otettu progressiivinen verotus tasasi tilannetta eri väestöryhmien kesken, mutta 1970 -luvulta alkaen tulo- ja varallisuuserot ovat taas olleet kasvussa. Varallisuuserot ovat tällä hetkellä lähestymässä ensimmäisen maailmansodan alla vallinnutta tilannetta. (Thomas Piketty, “Capital in the Twenty-First Century”)

Wikipedia:1900-luvulla veroprogressio eteni pisimmälle anglosaksisissa maissa. Yhdysvallat siirtyi progressiiviseen tuloverotukseen 1913. Maa kulki veroprogression eturintamassa ja siellä nähtiinkin ensimmäiset yli 70 prosentin verokannat, aluksi tuloverotuksessa (1919) ja myöhemmin perintöverotuksessa (1937). Ylin tuloverokanta laski 1920-luvulla, mutta vuonna 1937 se korotettiin 79 prosenttiin, vuonna 1942 edelleen 88 prosenttiin ja vuonna 1944 peräti 94 prosenttiin. Toisen maailmansodan jälkeen ylin verokanta pysyi 90 prosentin tuntumassa 1960-luvun puoliväliin. Sen jälkeen se vakiintui 70 % paikkeille aina 1980-luvun alkuun asti. Vuosina 1932–1980 liittovaltion tuloveron ylin verokanta oli keskimäärin 81 %.[2] Britanniassa ylimpien tuloluokkien marginaalivero oli 1942–1952 ja 1974–1978 Yhdysvaltojakin korkeampi, 98 prosenttia. Se on tähänastisen verohistorian korkein.[3]”

 

Suomessa on usein väläytelty veroa maa- j a metsätalousmaalle silloin kun veropohjan laajennuksesta keskustellaan.  Kukaan ei uskalla uhmata AY -liikettä ja ehdottaa reilua korotusta ylimpiin tai keskitasoa enemmän ansaitsevien ansiotuloluokkiin. Se olisi poliittinen kuolema kelle tahansa kärkipoliitikolle, ja aiheuttaisi osaajien muuttoaallon ulkomaille. Vai aiheuttaisiko?   Arvonlisäverotuksen korotus ei usein miten ole kenenkään agendalla, koska sekä oikeisto että vasemmisto vastustavat sitä, eri perustein toki.  Velalla asia järjestyy kivuttomasti. Valtionvelalla ei ole näköpiirissä kattoa, tai ainakin se on riittävän ylhäällä. Tilannetta on helpottanut historiallisen alhainen korkokanta, kaikki tämä voi muuttua lähivuosina.

Tietoisku: maanviljelijä maksaa tuloistaan veroa, joka jakaantuu ansiotuloveroon ja pääomatuloveroon nettovarallisuuden mukaan. Halutessaan viljelijä voi vaatia tulojen verotusta kokonaan ansiotuloina. Suurin osa viljelijöistä tienaa niin vähän tai velkaa on niin paljon, että kaikki tulot ovat ansiotuloja.  Silloin maanviljelijä maksaa ihan saman asteikon mukaan veroja kuin palkansaajakin.

Vero maa- ja metsätalousmaalle saisi aikaan satojatuhansia työttömiä ja konkurssien aallon. Se veisi ojasta allikkoon. Kiinteistövero on toinen veromuoto, joka on vasemmiston suosikkeja, koska rakennukset eivät karkaa ulkomaille. Jo nyt kiinteistövero on sietämättömän korkea monelle investoineelle ja eteenpäin pyrkivälle maatilalle. Maatalouden rakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta olisi teknisesti helppo toteuttaa ja kohdistuisi eteenpäin pyrkivien maatilojen hyväksi.

Pääoman verotusta on helppo nostaa, mutta sen seurauksena on pääomien siirtyminen kevyemmän verotuksen maihin.  

Mikä sitten avuksi? Liike Nyt on esittänyt yritystukien leikkauksia. Niistä puhutaan paljon, mutta mitään ei saada aikaiseksi.  Byrokratian purku on myös tehokas keino säästää, mutta poliitikoille jostain syystä ylivoimainen tehtävä. Päinvastoin, nyt ollaan luomassa uutta maakunta tason hallintoa, jolla olisi, yllätys yllätys, verotusoikeus.

 

Tästä aasinsilta soteen. Toivon lukijoilta vastausta seuraavaan kysymykseen. Miksi koko Suomi ei voisi olla yksi sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunta? Silloin emme tarvitsisi uutta byrokratiaa, uutta maakunnan välihallintoa ja uusia veroja. Silloin kaikkien kansalaisten kohtelu olisi samanlaista asuinpaikasta ja kunnan koosta riippumatta. Nykyiset sairaanhoitopiirit ottaisivat vastuulleen alueen terveyspalvelujen käytännön johtamisen, niin perusterveydenhuollon kuin erityissairaanhoidonkin. Tilanne pysyisi siis nykyisellään, vain sillä isolla muutoksella, että kuntien järjestämisvastuu poistuisi. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JuhaniLunden kuva
Juhani Lundén

Kiitos kommentista! Eilen OAJ:n eduskuntavaaliehdokkaille järjestämä koulutustilaisuus Tampereella. Paljon tietoa koulutuksesta ja siitä miten syrjäytymiskehitystä voitaisiin ehkäistä. Varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta viety n. 690- 860 milj. euroa tällä vaalikaudella, laskentatavasta riippuen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset